LKOS Law Office edusti kalastusaluksen kapteenia tapauksessa, jossa syyttäjä vaati rikosoikeudellista vastuuta kalastusalusten kapteeneille kalastusaluksen ja huviveneen yhteentörmäyksestä vesiliikennerikkomuksena. Merioikeus hylkäsi kaikki syytteet ja vahvisti, etteivät kapteenit olleet syyllistyneet rikokseen. Tuomio on lainvoimainen.

Johdanto

Olemme aiemmin käsitelleet tapausta uutisessamme, jossa avattiin menettelyn aikana esitettyjä prosessiväitteitä, mukaan lukien oikeuspaikkaa ja soveltuvaa lakia koskevat kysymykset. Asiassa argumentointimme johti siihen, että asia käsiteltiin merioikeudessa eikä käräjäoikeudessa.

Merioikeudessa on asiantuntijajäseninä merenkulun erityisasiantuntijoita. Lisäksi asiassa annettiin meriselitys sen jälkeen, kun oikeuspaikkaa ja soveltuvaa lakia koskevat väitteemme oli hyväksytty.

Tapauksen tausta

Tapauksessa kaksi kalastusalusta olivat troolaamassa sisävesillä, kun ne törmäsivät vastakkaisesta suunnasta tulleeseen huviveneeseen. Kalastusalukset olivat toisiinsa kytkettyinä pintavaijerilla ja suorittivat kalastustoimintaa.

Kalastusalusten väitettiin olleen osittain väylällä troolaamassa. Tapahtuma-ajankohtana näkyvyys oli hyvä ja aurinko korkealla. Kalastusalukset oli merkitty soveltuvien säännösten mukaisesti.

Kalastusalukset seurasivat tutkan avulla huviveneen lähestymistä ja odottivat sen kurssin muutosta. Kun kurssimuutosta ei tapahtunut, kalastusalukset kavensivat troolin etäisyyttä osoittaakseen, ettei trooliverkkoon tule ajaa. Tästä huolimatta toinen kalastusaluksista ja huvivene törmäsivät.

Esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen huviveneen kapteenin osalta. Syytteet kohdistuivat kalastusalusten kapteeneihin vesiliikennerikkomuksena vesiliikennelain ja rikoslain perusteella.

Merkitykselliset oikeudelliset seikat – vesiliikennerikkomus

Merioikeus totesi ratkaisussaan, että keskeistä asiassa oli se, että kalastusalukset oli merkitty vaaditulla tavalla. Epäselväksi jäi, olivatko kalastusalukset väylällä troolaamassa, mutta tästä huolimatta merioikeus katsoi, että rajoittuneen kulun omaavaa alusta tulee väistää.

Merioikeus vahvisti, että väistämisvelvollinen alus asiassa oli huvivene. Lisäksi tuomioistuin totesi, että kalastusalusten kapteenit olivat toimineet meriteiden sääntöjen mukaisesti sekä noudattaneet olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Yhteenveto

Merioikeuden ratkaisu vahvistaa, että Suomen merialueilla ja sisävesillä sovelletaan kansainvälisiä merenkulun konventioita ja meriteiden sääntöjä. Näiden tunteminen on tärkeää kaikille vesillä liikkujille – myös vapaa-ajan veneilijöille.

Erityisesti keulat vastakkain -tilanteita ja väistämissääntöjä koskevat määräykset on syytä hallita. Ratkaisu osoittaa myös, että merilain ja kansainvälisten konventioiden tuntemus on keskeistä, jos niihin halutaan vedota menestyksellisesti oikeudessa.

***

Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä LKOS Law Officeen. Olemme kuljetus- ja merioikeuden erikoisosaaja.

Seuraa uusimpia uutisiamme myös LinkedInissä.

Artikkeli on tarkoitettu yleiseksi informaatioksi eikä ole oikeudellista neuvontaa.